Kaikkein korkealaatuisimman kynsilaukan tuottaminen on monta työvaihetta käsittävä käsityömenetelmä. Maaperän laatu voi aiheuttaa todella paljon aikaa vievän pullonkaulan korjuukunnostuksessa; harva pääsee viljelemään kynsilaukkaa puhtaassa hiekkapitoisessa kasvualustassa. Miten siis selvitä tuosta ekologisesti holvaamatta kuutioittain vettä ja miten tehdä se tehokkaasti ja kasvia vahingoittamatta ja suuresti stressaamatta? Jokainen kasvattaja löytää asiaan ratkaisun ja mikä on hyväksi toiselle ei sitä ole koskaan toiselle. Jonkun saa raivon valtaan toisen tapa käyttää koneita, toisen mielestä taas toisen tapa on ärsyttävää nysväämistä.  Pitää kuitenkin muistaa, että kaikella mitä teemme, on vaikutus kasvin hyvinvointiin ja lopulta myös makuun. Kynsilaukka jota käsitellään korjuun jälkeen, on nimittäin vielä elossa ja se on tunteva organismi. 

Kynsilaukan kuivaus muodostuu yleensä oloissamme kaksivaiheiseksi menetelmäksi, sillä meillä ei ole kuivia ja lämpimiä kesäöitä heinä-elokuussa kuukauden ajan. Tämän vaiheen mekanisoiminen on tietysti mahdollista vaikkapa asiaa varten rakennetun tai kunnostetun lämpöpuhaltimen sisältävän ulkorakennuksen avulla. Menetelmä ei ole kovin ekologinen ja keinotekoisuus ei tunnu mitenkään järkevältä. Jollakin voi tietysti olla tuollainen rakennus valmiina ja kotikutoinen keino sen energian tuottamiseen joka tarvitaan puhaltimeen. Tärkeintä ei kuitenkaan tässä ole laitteet ja niillä leikkiminen sillä niillä kasville voidaan aiheuttaa vielä suurempi stressi kuin luulemmekaan. Moni henkilö, erityisesti mieshenkilö, joka ei ole saanut lapsena tarpeeksi leikkikaluja voi pilata satonsa päästämällä sisässään asuvan Pelle Pelottoman irti.

Kärsivällinen kasvattaja selviää kuitenkin useimpina kesinä yhdellä kuivatuksella. Kynsilaukka vaatii nimittäin vähintään kolmen viikon toipumisen siitä kun se hyvin väkivaltaisesti revitään maasta. Ihanteellisinta olisi tietenkin, jos se saisi kuivua puhdistuksen ja parin päällimmäisen lehden poistamisen jälkeen kokonaisena kasvina kuivassa ja tasalämpöisessä tilassa parin kuukauden ajan. Silloin kaikki olisi syyskuun puoliväliin tultaessa helppoa. Juuret voisi leikata yhdellä liikkeellä ja raapin voisi erottaa varresta toisella, sitten ehkä vielä yksi wrapperi pois.

Harjaantuntut kynsilaukan kasvattaja käsittelisi minuutissa 5-6 tuollaista kasvia ja tunnissa noin 300. Samaan aikaan voi sivistää itseään vaikkapa kuuntelemalla radiota tai äänitallenteeksi luettua maailmankirjallisuutta.Terminä saattokuivatus tarkoittaa sitä, että kasvi saa rauhassa toipua siitä järkyttävästä kokemuksesta mikä maasta nyhtäminen on. Monelle on muodostunut hyvin havahduttavaksi kokemukseksi tulla tietämään se miten massiivinen kynsilaukan juuristo on. Jos kasvi on parhaimmillaan 140 senttiä korkea kukkavarsineen ja painaa noston jälkeen jopa 350 grammaa niin tuossa vaiheessa siitä on jäänyt maahan valtava juuristo joka ulottuu jopa yli 60 sentin syvyyteen. Kasvin massasta jää maahan lajikkeesta riippuen jopa 20-30-prosenttia. Jos kasvista on vielä poistettu kukkavarsi 10 päivää ennen nostoa voimme vain kuvitella millainen stressi sillä on.

Stressiä lisää myös se, jos kasvin annetaan virua suorassa auringonpaisteessa noston jälkeen tuntitolkulla. Kasvin kokemaa stressiä pitää pystyä lieventämään kaikilla mahdollisilla keinoilla. Rauhoittavan musiikin soittaminen saattokuivatuksen aikana on suositeltavaa. Hitaat kappaleet ja puupuhaltimet lienevät parasta mitä saattokuivatuksessa oleva kynsilaukka voi kaivata. Kynsilaukan kaltainen kasvi ajattelee koko ajan sitä miten se voisi jatkaa elämää seuraavassa kasvukierrossa. Vielä tässäkin vaiheessa se koettaa kasvattaa varastoyksikkönsä sisältämien kynsien kokoa. Kynsilaukan kasvattaja tietysti voi saada tästä kaikista suurimman hyödyn lisägrammojen myötä. Niinpä ei ole aivan yksi ja sama miten saattokuivatus tehdään. Tämän vaiheen aikana kynsilaukat roikkuvat luonnonmukaisella materiaalilla solmituissa nipuissa useita metrejä lattiatason yläpuolella kuivassa ja lämpimähkössä tilassa jossa ilmavirtaus läy leppeänä.

Kaiken kaikkiaan saattokuivatuksen aikana kasvi toipuu minkä kykenee ihmisen sille aiheuttamasta stressistä ja valmistautuu tulevaan kasvukiertoon ennen vaipumistaan luonnolliseen lepotilaansa. Hyvän saattokuivatuksen jälkeen lopullisella hieman suuremmassa lämpötilassa tehdyllä loppukuivauksella ei ehkä enää ole kovin paljon kielteistä vaikutusta jo valmiiseen varastoyksikköön. Kyse on vain hieman nopeutetusta loppukäsittelystä. Huolellisesti tehtyjen kuivausvaiheiden jälkeen raapissa voi olla jopa 6-7 täysin ehjää wrapperia ja kynnet ovat kolhiintumattomia.

Korjuukunnostukseen ja kuivatukseen voi perehtyä myös tämän videon avulla. Korjuukunnostus ja sidonta.